Siipyy
Domarkobban
Siipyyn niemi
Storsjöträsket

Maihinnousukielto Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alueella on maihinnousu kielletty alla nimetyille saarille ja niiden lähiluodoille. Lisäksi suositellaan, ettei Domarklobbanille nousta lintujen pesimäaikaan.
Siipyy 15.4-15.7.: Kallan, Storbådan, Norrgårdens
Skaftung 1.5- 31.7.: Flyttjorna

Kristiinankaupungin eteläosista löytyy monta hyvää lintupaikkaa, joihin kannattaa lähteä tutustumaan kauempaakin. Pesivän saaristolinnuston lisäksi alueella tavataan lähes ympäri vuoden muuttavia lintuja. Alueella on myös tärkeitä lintujen sulkimis- ja levähdysalueita. Linnut suosivat aluetta myös ruokailussa, koska laajoilta matalikoilta ja alavilta rannoilta löytyy helposti ravintoa.

Siipyyn ja Skaftungin kapea saaristo tuo muuttavat vesilinnut, lokit ja kahlaajat helposti seurattaviksi. Myös sisämaan lajit seuraavat rannikkoa muutollaan. Siten rannikolla muuton seuraaminen on ylivoimaisen helppoa sisämaahan verrattuna. Lisäksi meri pysäyttää monia kauempaa tulevia vaeltajia, kuten itäisiä uunilintuja. Pienemmät ja suuremmat harvinaisuudet ovatkin helpoimmin löydettävissä rannikon lintupaikoilta.

Tässä esiteltyjen lintupaikkojen lisäksi rannikkoa seuraavat vesilinnut, kahlaajat ja muut muuttolinnut ovat nähtävissä useilta muiltakin saarilta. Retkeily on kuitenkin keskittynyt muutamille saarille, joten ahkeralle retkeilijälle löytyy vielä valloittamattomia paikkoja.

Domarkobban, Trutklobbarna ja Stånggrund ovat tällä hetkellä tiiviin retkeilyn kohteena. Näillä saarilla havainnoidaan lähes joka viikonloppu. Ljusgrundin havainnointi keskittyy kevääseen. Syksyllä havainnointi on siellä satunnaista.

Siipyyn ja Skaftungin lintupaikkojen alueella on tavattu kaikkiaan noin 290 lajia. Paikat ovat siten Suupohjan ja valtakunnan lajirikkaimpia alueita. Myös lintumäärät ovat usein huomattavan suuria.

Useat esitellyistä lintupaikoista kelpaavat myös talviseen retkeilyyn, sillä kapean saariston ja avomeren läheisyyden vuoksi meri pysyy auki usein pitkälle talveen. Etenkin viime talvina meri on ollut auki käytännössä läpi talven. Avoimelta mereltä voi löytää lokkeja ja vesilintuja.

Keväällä meri aukeaa ensimmäisenä Siipyyssä sekä Trutklobbarnan ja Ljusgrundin suunnalla. Meren avautumisen jälkeen ensimmäiset linnut saapuvat lähes välittömästi. Tällöin Suomenlahdella on usein vielä paksu jää, joten monien lajien ensimmäiset keväthavainnot tehdään juuri näillä lintupaikoilla.

Hamnfjärden ja Ragneskärfjärden

Skaftungin kylän pohjoispuolella sijaitsevat Hamnfjärden ja Ragneskärfjärden ovat merestä eroon kuroutuvia sisälahtia. Lahdet ovat hyvin matalia, joten veden ollessa alhaalla niiden lietteet ovat laajat. Etenkin Hamnfjärden on puolisukeltajasorsien ja kahlaajien suosiossa. Ragneskärfjärden tarjoaa linnuille hieman huonommat olosuhteet.

Hamnfjärdenin rannalle rakennettiin lintutorni huhtikuussa 2009. Torni on muutaman kymmenen metrin päässä lahden länsipuolella kulkevalta tieltä. Hyvänä pysäytysmerkkinä toimii laidunaidan yli vievä polkusilta.

Syksyisin Hamnfjärdenillä voi olla tuhatmäärin anas-sorsia ja matalan veden aikaan tuhansia kahlaajia. Pääasiassa kahlaajat ovat vikloja ja suokukkoja. Lahdelta on laskettu mm. 200 mustavikloa, 300 valkovikloa sekä toista tuhatta suokukkoa ja liroa. Sirrejä saattaa parhaimmillaan olla 800, joista pääosa suo- ja pikkusirrejä.

Syksyisin lahdella on sadoittain joutsenia. Joukossa pistäytyy ajoittain myös pikkujoutsenia. Vähälukuisemmista lajeista muuttohaukka ja mustatiira tavataan lahdella säännöllisesti. Harvinaisuuksista paikalla on tavattu tarhakarkulaisiksi luettavat mandariinisorsa ja intianhanhi. Hyvänä kahlaajakeväänä 1997 lahdella tavattiin palsasirri, kaksi lampivikloa, rantakurvi ja isovesipääsky.

Ajo-ohje: Skaftungin kalasatamaan vievältä tieltä käännytään puoli kilometriä ennen satamaa oikealle (pohjoiseen), Halsgrundiin vievälle tielle. Hamnfjärden on tämän tien oikealla (itä-) puolella aivan tien reunaan ulottuen. Ragneskärfjärden sijaitsee Hamnfjärdenin pohjoispuolella ja sinne pääsee kääntymällä heti Hamnfjärdenin jälkeen oikealle ja ajamalla noin kilometrin kääntöpaikalle. Lahden lintuja voi tarkkailla mainiosti tältä kääntöpaikalta.

Ljusgrund

Skaftungin pohjoisimpia saaria on Ljusgrund. Pesimälinnusto on saaren läheisyydessä aika tavallinen sisältäen mm. kalalokkeja, lapintiiroja ja karikukkoja. Vähälukuisemmista lajeista saarella pesivät tylli ja ristisorsa.

Ljusgrund muodostaa Siipyyn ja Skaftungin edustan saariketjun luoteiskulman, jolloin etelän ja kaakon suunnasta tuleva kevätmuutto ajautuu sinne. Samoin etelästä tulevat vesilinnut törmäävät Ljusgrundiin ja ovat sieltä hyvin havainnoitavissa.

Ljusgrund on kevätmuuton staijipaikka numero yksi Suupohjassa. Saarella on nähty upeita pikkulintumuuttoja. Parhaina päivinä piekanoita on laskettu satoja ja rastaita tuhansia. Myös lokkeja muuttaa paikalla suurina massoina.

Harvinaisempia havaintoja ovat esimerkiksi amerikanjääkuikka, piikkipyrstöpääsky, pilkkaniska, mustajalkatylli ja useita riuttatiiroja. Lisäksi Ljusgrundissa nähdään vuosittain esimerkiksi kyhmyhaahka, mustatiira, turturi- ja turkinkyyhkyjä, sepelrastas, pikkusirkku, idänuunilintu ja vähintään yksi pikkuharvinaisuus lähes joka aamu.

Saaressa havainnoinnista kannattaa ehdottomasti olla hyvissä ajoin yhteydessä Kari Korhoseen. Karin veneeseen mahtuu kerralla 8-10 henkilöä ja halukkaita voi parhaimpina aikoina olla paljonkin. Matka nopealla veneellä vie varttitunnin ulkokautta, mutta kova tuuli voi estää reitin käyttämisen, jolloin sisäkautta saaristoreittiä aikaa menee hieman enemmän.

Skaftung ja kalasatama

Racklet-saari sataman edustalla on tärkeä pesimäpaikka alueen linnustolle. Saaressa on esimerkiksi kaksi isoa kala- ja naurulokkiyhdyskuntaa. Laajan rantaniityn ansiosta saarella pesii myös kahlaajia, kuten kuovi ja punajalkaviklo. Kyseessä onkin yksi Kristiinankaupungin parhaista rantaniityistä.

Kalasatama on perinteinen lokkipaikka, missä talvisin tavataan melko säännöllisesti myös isolokki. Kalasatama on keskellä idyllistä ja vanhan ilmeensä säilyttänyttä Skaftungin kylää. Alueella on jäljellä perinteistä kylämaisemaa, kuten vanhoja laiduniittyjä ja taskuille sopivaa ojanvarsikasvustoa.

Sataman ympäristön piha-alueilla ja kylässä tavattiin esimerkiksi syksyllä 1996 mustaotsalepinkäinen, ruusukottarainen ja harjalintu.

Ajo-ohje: Skaftungin kylään ja edelleen kalasatamaan pääsee valtatie 8:lta kääntymällä Skaftungiin vievälle tielle (nro 660) noin 10 kilometriä Lapväärtin risteyksen jälkeen (Porin suuntaan ajettaessa). Tietä ajetaan runsaat 10 kilometriä, jolloin saavutaan Skaftungin kylään ja käännytään oikealle kalasatamaan opastavien viittojen mukaan.

Trutklobbarna

Skaftungin edustalla oleva Trutklobbarna kuuluu Domarkobbanin kanssa Siipyyn ja Skaftungin parhaisiin lintusaariin. Saarien maisema on melko samanlainen: laajoja katajapensaikkoja, hiekkaa ja rantaniittyjä. Saarilta löytyy myös kalliota sitä kaipaaville.

Trutklobbarnan pesimälinnusto on, jos mahdollista, vielä monipuolisempi kuin Domarkobbanilla. Sekä laji- että yksilömäärä on erittäin korkea. Saarelta on pesimäaikaisia havaintoja esimerkiksi etelänsuosirristä. Vakituiseen pesimälinnustoon kuuluvat merihanhi, haahka, tukkasotka, lapasotka sekä monet sorsat ja kahlaajat.

Trutklobbarna on hyvä paikka läpi vuoden ja lähempänä mannerta kuin Ljusgrund. Parhaimmillaan saari on ehkä keväällä ja kahlaajien muuttoaikaan. Kahlaajien suhteen paikka on Suomen parhaita, sillä sirrit pysähtyvät matalan veden aikana saaren itärannalla olevan lahden perukkaan ja korkean veden aikana rakkolevävalleille. Myös myöhäissyksyllä saari voi olla antoisa.

Trutklobbarnalla tehdään säännöllisesti havaintoja muuttohaukasta, etelänkiislasta, pikkukajavasta ja jääkuikasta. Saarella on havaittu harvinaisemmista lajeista mm. joutsenhanhi, lumihanhi, tunturihaukka, pari avosettia, riuttatiiroja ja pilkkaniskoja. Vakituisia pikkuharvinaisuuksia ovat kyhmy- ja allihaahka sekä saarella pesinytkin harmaasorsa. Syksyn havaintoja on ollut esimerkiksi mustapäätasku.

Trutklobbarnalle kuljetaan Skaftungin kalasataman kautta. Kyytiä kannattaa kysyä Kari Korhoselta.

Stånggrund

Stånggrund on pitkä lähisaari aivan rannikon tuntumassa Skaftungissa. Saarella on hyvin laaja umpeenkasvava rantaniitty, pensaita ja laguuneja sekä erittäin matala ranta. Etenkin eteläkärki on pensaikkoinen sekä matalakasvustoinen ja kerää hyvää lajistoa. Saaren eteläkärki on oikeastaan ainoa osa saaresta, jossa tavataan "parempaa" pesimälinnustoa kuten kahlaajia, mustakurkku-uikku ja pilkkasiipi.

Eteläkärki soveltuu näkyvän muuton seurantaan. Etenkin syksyisin se kerää suuria määriä muuttolintuja ja se soveltuu varsinkin vaelluslintujen havainnointiin. Lapintiaisia tavataan saarella lähes vuosittain ja muita syksyisiä vaelluslintuja ovat pyrstötiaiset sekä nakkelit.

Pedot, pikkulinnut ja vesilinnut tarjoavat paikalla usein hyviä muuttoja. Esimerkiksi syksyllä 1996 yhtenä aamuna havaittiin 21 merikotkaa, joista 17 oli muutavia. Joskus myös kurki- ja hanhimuutto on kohtuullisen runsasta.

Saaressa suoritetaan sisämaan seurantapyytiä (SSP, vuodesta 1989) ja syksyisten vaelluslintujen rengastusta. Paikalta on rengastettu toistakymmentä taigauunilintua, pari hippiäisuunilintua, ruskouunilintu, siperianuunilintu ja neljä kirjokerttua (kaikkiaan laji tavattu Suupohjassa viisi kertaa 1970-luvun jälkeen).

Muita saaren hyviä havaintoja ovat yksi mongoliankirvinen, isokirviset, siperiankurmitsa, pikkusirkut, keräkurmitsat ja heinäkurpat.