Vuoden lintu - koskikara 2016-17

Koskikara on Birdlife Suomen vuoden lintu 2016. Suupohjasta ei löytynyt kesällä pesintään viittaavia merkkejä. Koskikara on pesinyt muutaman kerran Ikkelän- ja Isojoella 2000-luvun alkuvuosina.

Talvehtivien koskikarojen määrä selvitetään talvella 2016-17. Sulapaikkojen elämää seurataan läpi talven. Valtakunnallinen tehoseuranta ajoittuu helmikuun alkupuolelle 4.-12.2.2017, jolloin pyritään käymään läpi mahdollisimman suuri osa koskikaroille soveltuvista paikoista.

Tällä sivulla seurataan talven etenemistä Suupohjassa ja täällä talvea viettäviä koskikaroja. Havainnot ilmoitetaan ensisijaisesti Tiiraan, mutta yksittäisiä tietoja voi lähettää myös sivun alaosan lomakkeella.

Virtavesien sopivilla sulilla kannattaa vierailla useamman kerran. Mikäli sulapaikkoja on enemmän, koskikarat voivat liikkua useammallakin paikalla. Itselle voi myös valita vakiokohteen, jonka karatilanteen tarkistaa aina ohikulkiessa.

Ensimmäiset koskikarat saapuvat Suupohjaan lokakuussa ja viimeiset lähtevät huhtikuussa. Talvea viettävien koskikarojen määrä riippuu paljon talven säistä, pakkasista ja vesitilanteesta. Suupohja ei ole koskikarojen vahvinta asuinseutua sopivien sulien vähäisyyden vuoksi. Monet purot ja kosket ovat vähävetisiä ja jäätyvät talvella umpeen.

Helpoimmat paikat koskikarojen näkemiseen voivat löytyä kylän keskeltä, kuten Kauhajoen uimahallin koski. Toisaalta Suupohjasta löytyy hienoja erämaisia luomanvarsia, joihin voi sukeltaa etsimään koskikaroja. Vinkkejä koskikararetkien kohteiksi voi etsiä Tiirasta tai edellisen karavuoden havainnoista.

Katso lintutaiteilija Rosenlundin tunnelmia karapurolta.

Koskikarojen talvi 2016-17

19.11.2016 Lauhan syksyn jälkeen pakkaset saapuivat Suupohjaan marraskuun alussa. Pakkaset kävivät parhaimmillaan alle kymmenessä asteessa. Vähäsateisen syksyn jälkeen vedet olivat alhaalla ja pakkaset toivat vesiin jääkannet. Marraskuun puolivälin jälkeen maisemaan valtasivat lauhat lounaiset ilmavirtaukset sateineen. Lauhan ilman myötä virtaamat lisääntyivät lähes tulvakorkeuksiin ja jääkannet sulivat virtapaikoilta.

6.12. Marraskuun jälkimmäinen puoli oli pääsääntöisesti varsin lauha. Joulukuun alussa kelit vaihtelivat nopeasti kirpeistä pakkaspäivistä lämpimiin vesisateisiin. Virtavesien vedenkorkeus on elänyt nopeasti mutta vedet ovat olleet pääosin sulia. Koskikaroille on ollut tarjolla runsaasti pysähdyspaikkoja. Monet karojen suosimat sulat pienemmillä puroilla ovat olleet hiljaisia. Joulukuun alussa parhaalta paikalta on löydetty viisi koskikara. Samaan aikaan myös Kurikan jokivarsista löytyi useampi kara.

23.12. Joulukuun sää on vaihdellut pikkupakkasen ja suojasään välillä. Pakkaspäivät ovat jäädyttäneet vähävetisiä tai rauhallisesti virtaavia vesiä, mutta sateet ja lämpimät kelit ovat avanneet niitä uudelleen. Kosket ja virtapaikat ovat edelleen laajasti sulia, joten koskikaroille riittää runsaasti avoimia vesiä. Monet perinteiset talvehtimispaikat odottavat edelleen jäiden lisääntymistä ja karojen asettumista aloilleen.

14.1.2017 Tammikuun alussa oli hetken rapsakampaa keliä, jolloin mittari tippui parinkymmenen pakkasasteen tuntumaan. Pakkanen kutisti sulien laajuutta, mutta kylmän jakson lyhyen keston vuoksi virtavesiä on edelleen runsaasti avoinna. Koskikaroille on tarjolla reilusti talvehtimispaikkoja, eikä isompia kerääntymiä ole syntynyt. Ainoastaan Jurvan Kyläjoella on nähty useampia koskikaroja melko lyhyellä matkalla. Tammi-helmikuu on parasta aikaa kararetkille. Retkillä näkee jokseenkin varmasti saukon jälkiä, sillä laji on runsastunut mukavasti. Retkillä on päästy myös näkemään itse saukko useampaan kertaan. Toinen virtavesien nisäkäs eli majava pysyy paremmin piilossa, mutta karapuroilta voi löytää majavien syöntipaikkoja, pesiä ja patoja.

10.2.2017 Helmikuun ensimmäisen viikon kirpeät pakkaset ovat jäädyttivät vähävetisiä sulia. Hetki on sopii hyvin koskikarojen tilanteen päivittämiseen - ennenkuin kevätriennot käynnistyvät. Osa jokien ja luomien varsista on liki kulkukelvotonta rääseikköä, mutta parhaissa paikoissa maisemat ovat uskomattoman hienoja. Uudet maisemat ja mukavat havainnot palkitsevat kuntoilun. Koskikaroja voi löytää hyvinkin vaatimattomilta puroilta (lähes ojilta), kunhan tarjoalla on sulaa vettä ja ruokaa. Helpoimmat tarkastuskohteet ovat siltojen vierestä löytyvät koskisulat. Tuoreiden havaintojen perusteella Jurvan suunta näyttää Suupohjan vahvimmalta karaseudulta, mutta varmasti muuallakin on vielä löydettävää.

Maaliskuu Kevät käynnistyi varsin aikaisin, jolloin muutto pääsi käyntiin hyvissä ajoin. Maaliskuun alussa virtavesillä oli vielä selvästi talvehtivia lintuja. Maaliskuun jälkipuoliskolla virtavesillä retkeily loppui, eikä karasta saatu kuin satunnaisia havaintoja muuttavilta vaikuttaneista linnuista.

Huhtikuu Aikaisin käynnistyneen kevään meno hyytyi huhtikuussa, joka oli huomattavan kylmä. Karavesillä ei kuitenkaan oltu enää liikkeellä, joten koskikarojen muuton etenemisestä ei ole tarkempaa kuvaa. Huhtikuussa ei saatu edes satunnaisia havaintoja koskikarasta.

Syksyn ensimmäiset koskikarat 2016

1.10. Kurikka, Jyllinkoski 1 p (Roger Olander)
22.10. Kristiinankaupunki, Perus, Storholmen 1 p (PSl)
31.10. Kauhajoki, Kainasto, Ratikylä 1 p (MPe, JPe)
5.11. Kurikka, Jurva, Kyläjoki 1 p (MVa)
12.11. Teuva, Perälänkoski 1 p (HM)

Suupohja koskikarat talvella 2016-17, tulostaulukko (24.4.)