Talvi 1996-1997 (1.12.-28.2.)

Yleistä jaksosta

Monet lajit tekivät uusia viivyttelyennätyksiä ja joistakin lajeista saatiin alueen ensimmäiset talvihavainnot. Talven mukavimpia havaintoja olivat monet myöhäiset vesilinnut, kihuhavainto, kiuru, lehtokurppa, tiltaltti, isolokkien runsaus, 2 selkälokkia ja raripuolelta jääkyyhky, 2 tunturihaukkaa ja 3-4 tunturipöllöä.

Sään osalta vuoden loppu oli joulukuun 15. päivään asti poikkeuksellisen lauhaa, jonka jälkeen seurasi hyvin kylmä jakso jatkuen aina helmikuulle asti (muutamaa lyhyttä lauhaa kautta lukuunottamatta). Sisälahdet jäätyivät 15.12., mutta ulappa vasta helmikuun alussa muutamaa railoa lukuunottamatta. Kovien kaakoistuulien ansiosta jäät lähtivät avomereltä jo 18.2., jonka jälkeen meri oli auki ja vapaana jäistä.

Vesilinnut ja isot linnut

Merimetsoja näkyi sään kylmenemiseen asti (15.12.) meriretkillä päivittäin, minkä jälkeen vain yksi havainto: 4.1. yksinäinen merimetso S. Joutsenilla muutto jatkui kyhmyjoutsenen osalta vilkkaana tammikuun alkuun, jolloin viimeiset 2 yksilöä 6.1. Parhaat kyhmäripäivät: 6.12. 70, 8.12. 230p, 14.12. 140p20m, 15.12. kylmänpurkauksen yhteydessä 266m190p, 16.12. 70m ja 24.12. 36m.

Laulujoutsenella muutto oli aikaisempi: 8.12. 84p, 14.12. 80p, 15.12. 80m+p, jonka jälkeen enää yksittäisiä viivyttelijöitä, joista viimeinen 6.1. Härkälinnusta tehtiin havaintoja 5.12., 6.12., ja 15.12. 1 m (lajista aiemmin vain yksi talvihavainto). Silkkiuikkusta havainto 1.12.

Gavioita näkyi mm. 6.12. (kuikka/kaakkuri/sp) 2/9/5, 7.12. 0/7/0, 14.12. 0/2/0 ja 15.12. 0/2/0. Haahkoja nähtiin 11 (viimeinen havainto 6.12.), pilkkasiipiä 7 (7.12.) ja mustalintuja 40 (21.12.) eli varsin "normaalisti". Alleja havaittiin pieniä määriä tammikuulle, viimeiset 2 S 19.1. Allihaahka havaittiin 17.12. Skf merivartiostolta.

Isokoskeloita talvehti alueella runsaasti (max 280), samoin tukkakoskeloita havaittiin normaalia runsaammin (mm. 6.12. 15 yks.), muutama jopa läpi talven. Telkkiä näkyi merellä pakkaskautta lukuunottamatta läpi talven päivämaksimien jäädessä noin 10 yksilöön (viimeinen 9.1.). Anaksista havaittiin vain sinisorsia ja tavinaaras 6.-7.12. Domarkobbenilla.

Ruokkilinnuista riskilöitä nähtiin noin 30, joista viimeiset 29.12. Ruokkeja havaittiin 2.12. 1, 6.12. 6 ja 7.12. 6. Vesilintupuolen parhaita havaintoja oli paikallinen jääkyyhky 28.12. Siipyyssä. Valitettavasti lintua ei enää seuraavana päivänä löytynyt.

Petolintujen muutto jatkui ainakin merikotkan osalta joulukuulle. Muuttavia ja talvehtivia merikotkia summattiin joulu-tammikuussa noin 30, joissa ehkä 15-20 eri yksilöä. Tunturihaukkoja ilmoitettiin havaituksi 24.12. Siipyyssä ja 24.1.-20.2. Kauhajoella (2 havaintoa). Ampuhaukka löytyi Teuvalta tunturihaukkaetsinnöissä 20.2.-1.3.

Varpuspöllöjä näkyi ainakin rannikolla noin 5 yksilöä ja tunturipöllöjä Trutklobbarnalla 18.1. ja Kauhajoella 2-3 yksilöä 18.2.-jakson loppuun. Lapinpöllöstä on ilmoitettu pari havaintoa Kauhajoelta.

Lokkipuolen mielenkiintoisimmat havainnot koskivat 2 selkälokkia (3.12. När ja 24.12. Sii). Isolokkeja löytyi joulukuussa 2, tammikuussa 9 ja helmikuussa huikeat 28 yksilöä ja maaliskuun alussa (10.3. asti) 11 yksilöä. Helmi-maaliskuun havainnot koskivat suurelta osin muuttavina nähtyjä lintuja. Merilokkien "massat" löytyivät Skf-Sii alueelta 8.12. noin 500 yksilöä, joista Skf-kalasatamassa 220ad+140 juv.

Harmaa- ja kalalokkeja seilasi merialueella pitkin talvea runsaasti. Komein länsimyrskyjen jälkeinen kalalokkivirta etelään nähtiin 1.3. jolloin summattiin 3400 tuulentuomaa vaeltajaa. Harmaalokkien komeimmat summat ylsivät totutusti lähes 2000 yksilöön (mm. 8.12.).

Suomen havaintohetkellä kaikkien aikojen myöhäisin kihuhavainto tehtiin 28.12. Siipyyssä, jolloin kihulaji oli hetken paikallisena lokkijahdissa (liittyikö syksyn kovaan leveäpystökihuvaellukseen?).

Kahlaajista varpuslintuihin

Kahlaajista tehtiin totutut merisirrihavainnot 6.–7.12. yhteensä 5 yksilöä ja alueen ensihavainto talvisesta lehtokurpasta 8.12. Peltopyitä ja riekkoja nähtiin niukahkosti, mutta teerellä oli nykyhistorian kovin vaellus rannikolle. Suurimmasta parvesta summattiin komeat 327 yksilöä, lisäksi havaittiin useita noin 100 yksilön teeritokkia. Yksistään Kristiinankaupungin alueella täytyi olla tammikuussa runsaimmillaan tuhatkunta teertä.

Turkinkyyhkyjä löytyi vakiopaikoilta Närpiön tavara-asemalta ja Lapväärtin kk:stä yhteensä reilut 20 yksilöä. Pikkutikasta tehtiin muutama havainto, pohjantikkaa ei ilmoitettu lainkaan. Pähkinähakkeja talvehti 1 samoin nakkeleita. Kuukkelit löytyivät edelleen vakiopaikoiltaan ja uudelta paikalta Härkmerestä.

Marjalintuja summattiin hyvin niukasta. Räkättejä ja tilhiä nähtiin parikymmentä, taviokuurnia lähinnä joulukuussa 35 yksilöä, joista viimeinen 5.1. Marjalinnuksi täytynee lukea myös punarinta, joka jo toisena talvena peräkkäin talvehti tyrnimarjojen turvin Siipyyn länsikärjessä.

Joulukuun varpuslinnuista mielenkiintoisimmat olivat alueen ensihavainnot tiltaltista (8.12.) ja kiurusta (14.-15.12.). Jakson ainoa vuorihemppo havaittiin 6.12. Talvehtivina havaittiin Lapväärtissä enimmillään 7 pikkuvarpusta. Tundraurpiaisia nähtiin alueella 3, vihervarpusia 1, tiklejä 2 ja urpiaisia vain pikkuparvia. Järripeippoja löytyi Kaskisista 7 ja peippoja 6.

Kevät 1997

Kevätmuutto (16.3. asti)

Helmikuun alussa muuton aloittivat mm. varis ja urpiainen 2.2., kyhmyjoutsen 9.2., mustavaris 15.2., heinäsorsa ja naakka 16.2. sekä nokikana (alue-ennätys), pulmunen, alli, riskilä, tukkakoskelo ja räkättirastas 22.2.

Maaliskuun alkupuolen parhaita muuttoja/muuttaneita ja ensihavaintoja:
1.3. pikkukajava, haahka 55m, riskilä 11m+p (kaikki tp-lintuja; missä talvehtineita?), mustavaris 1m, kyhmyjoutsen 7m, tukkakoskelo 2m, telkkä 2m1p, nakka 40m.
2.3. kaakkuri 1m, kyhmäri 18 m+p, riskilä 3m, alli 1m.
8.3. kaakkuri 1m, pilkkasiipi 2m, töyhtöhyyppä 2p, alli 1m, kiuru 2m, mustavaris 3, uuttukyyhky 6, laulujoutsen 1, kyhmyjoutsen 22, telkkä 25, naakka 110m, haahka 55m.
9.3. kuikka, kaakkuri, haahka 350, kyhmyjoutsen 65 m+p, laulujoutsen 13 m+p, kanadanhanhi 2, alli 4, tukkakoskelo 4, töyhtöhyyppä 12, kiuru 9, varpunen 1m (Ljg). Nä, Piolahti uuttukyyhky 4p ja töyhtöhyyppä 3p. Stora Ledgrund haahka 63m, lokit 350m50p, tukkakoskelo, käpylintulaji 7.
14.3. Lålbyssä jo 23 metsähanhea ja Härkmeri-Lålby jaulujoutsen 56p.
15.3. kaakkuri 1m, merihanhi 2m, haahka 205m, kottarainen 5, metsähanhi samat 23, kanadanhanhi 17, laulujoutsen 52, Jurvassa 2 huutelevaa sarvipöllöä.
16.3. maakotka 1m, merikotka 10 m+p, merihanhi 2m, merimetso 3m, haahka 250m, ampuhaukka, lapinharakka 2, kiuruja sänkipeltokomppauksella 115p.

Kevään pöllöretkillä on kuultu huuhkajia melko hyvin. Helmipöllöjä on kuulunut varsin huonosti, vaikka muutamalla pöntöllä on jo kuun alussa ollut emo paikalla. Parhaiten helmipöllöt ovat olleet äänessä Jurvan suunnalla. Edellisten lisäksi on kuultu varpuspöllöjä ja viirupöllöjä muutamalla reviirillä .

Kevät 1997 16.3.-22.6.1997
Harvinaisuudet värittivät kevättä

Myöhäinen kevät

Huhtikuun alkupuolelta puuttuivat lounaiset yömuuttajat täysin ja vasta kuun puolivälin tienoilla saapuivat ensimmäiset västäräkit, punarinnat (25.4.) ja punakylkirastaat (25.4.) puhumattakaan hyönteissyöjistä, joita saatiin odotella monien lajien osalta lähes ennätyksiin asti (mm. pensastasku ja pajulintu 8.5., hernekerttu 9.5., mustapääkerttu 10.5. jne.).

Toukokuun aamuinakaan ei kunnon pikkulintumuuttoja nähty, joten tältä osin kevät oli heikko muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Vesilintu-, peto-, lokki- ja kahlaajapuolella kevät oli usean lajin ja monen harvinaisuuden osalta ennätyksellinen. RK-lajeista tehtyjä havaintoja on tiedossa yli 15, mikä ylittää selvästi normaalin kevätmäärän.

Pääasiallisen havainnointivastuun kantoivat tutut henkilöt. Petri Rissanen urakoi erityisesti mantereen lintupaikoilla, PR ja KK Skaftungin saaristossa ja Siipyyssä läpi kevään viikonloppuisin, Mauri Koivuluoma Skaftungissa ja muualla Kristinassa, Jaakko Vähämäki Närpiössä, Jouko Törnqvist ja Jorma Kirjonen Skaftungissa, Timo Vanhatalo, Risto Suksi ja Juha Järvistö Kristiinassa.

Hajahavaintoja on saatu mm. seuraavilta henkilöiltä: JPT, IN, Pertti Uusivuori, Esa Partanen, C-AL, Timo Palomäki, Ville Tala, Jukka Pessa, Kari Karhu, Markku Rantala, Kari Eicsher, Markku O. Saarinen, Kalliot, Jani Vastamäki, Kari Kekki, Jari Lagerroos ja Jorma Kaitajärvi. Osa havainnoista on poimittu Bongariliiton tekstihakujärjestelmän avulla, mistä liitolle kiitokset. Havaintojen yhteydessä on mainittu vain linnun "löytäjät".

Seuraavassa kevään kulku lajiryhmittäin parhaat havainnot erikseen poimittuna.

Vesilintujen massoja

Uikkumuutosta kannattaa mainita 8.5. havaitut 170 paikallista härkälintua (Skf). Merimetsoja nähtiin "normaalisti" noin 5000 parhaan päiväsumman oltua 19.4. 960 yksilöä (Skf). Joutsenia jäi huhtikuun alkupuolelle lepäilemään lähes 500 yksilöä Härkmeri-Lålbyn alueelle. Pikkujoutsenia löytyi noin viisi eri yksilöä.

Hanhikerääntymät olivat komeita. Metsähanhen päiväsummat olivat suurimmillaan noin 2300 (12.4.) ja lyhytnokkahanhia oli parhaana päivänä (13.4.) 17 yksilöä. Lyhytnokkahanhia löytyi yhteensä noin 40 eri yksilöä (31.3.-27.4.) ja tundrahanhia noin 10, valkoposkihanhia noin 10 ja kevään kovimpana hanhena hrota-rotuinen (mahdollisesti tulevaisuudessa oma laji) sepelhanhi 4.-7.4. Härkmerestä (PR ym.).

Kevään yllättäjiin kuuluu ruostesorsanaaras, jonka PR löysi Kristiinanpinnaksi 15.6. Lintu viipyi Domarkobbenilla 21.6. asti ja todennäköisesti sama lintu tuli Trutklobbarnalle paikalliseksi 22.6. (KK) ja jatkoi myöhemmin edelleen pohjoiseen. Anas-muutot menivät ilman suuria kerääntymiä, eikä kunnon päivämuutojakaan osunut havaintopäiville. Harmaasorsia löydettiin sentään noin 20 eri yksilöä (Kr-När), mikä sekin on niukka esiintyminen edeltäviin vuosiin verrattuna.

Haahkamuutto oli pääsiäisenä (28.-31.3.) komeaa katsottavaa: yhteensä noin 46000 haahkaa summattiin (Skf) neljän päivän aikana. Koko kevään saldo noussee noin 55000 yksilöön. Kyhmyhaahkoja löytyi joukosta noin 20 m 5 p (Skf-Sii + När LL). Allihaahkoja ilmoitettiin 17 yksilöä.

Melanitta-muutot olivat tavanomaisia parhaiden päiväsummien noustua noin 3000 yksilöön. Mielenkiintoisimpia olivat kuitenkin Ljusgrundin niskastaijauksella löydetyt muuttavat pilkkaniskat: 14.5. yksi koiras ja 25.5. kahden koiraan parvi (KK, MK). Telkkiä alkoi perinteisesti kerääntyä Dk:n vesille kesäkuun alusta lähtien. Toistaiseksi korkein summa on laskettu 20.6. 4800 sulkivaa koirasta. Samoissa parvissa pyöri yli 2600 mustalintua ja noin 4000 haahkaa. Tukkakoskeloita laskettiin muutolta yhteensä yli 6000.

Kivat petolinnut

Merikotkilla oli ennätyskevät. Kevään muuttajamäärä noussee lähelle 100 yksilöä, parhaan päiväsumman oltua yli 20 yksilöä Skf:ssa. Alueella harvinaisesta maakotkastakin tehtiin yksi keväthavainto (Harry Lillandt). Lisäksi Kauhajoen Möykkykylässä asusteli 24.-31.5. huomattavan kesy nuori maakotka (JPT, Esa Luoma-Halkola).

Kalasääskestä kannattaa mainita aikainen muuttava lintu Närpiöstä Lilla Ledgrundista 28.3. Samassa paikassa nähtiin kevään ainoa punajalkahaukka, kun komea koiraslintu oli hyönteispyynnissä 9.5. (JV). Muuttohaukkoja summattiin ennätykselliset yli 10 yksilöä.

Fasaanista kannattaa mainita Suomen ykköspihaksi nousseen mökkini pihapinnaksi nro 206 huhtikuussa itsensä huudellut kiertelevä koiraslintu, joka myöhemmin joutui pedon saaliiksi T:lla. Kurkia nähtiin parhaana muuttopäivinä 19.4. alueella hyvä kevätsumma noin 600 yksilöä Kr:ssa.

Hieno kahlaajakevät

Sirreistä hienoin havainto tehtiin kuitenkin 4.6. Hamnfjärdenillä, kun palsasirri (ent. alaskansirri) oleili lahden heterannoilla noin 5 tuntia (MK ym.). Hamnfjärdenin viiden rarikahlaajan jakson avasi kuitenkin Kristiinan toinen lampiviklo 31.5. (KK ym; paikalla myös 1.6.) ja toinen löytyi 6.6. ollen paikalla ainakin 9.6. asti (PR ym.).

Rariputken viimeisin oli 17.6. löytynyt Kristiinankaupungin ensimmäinen rantakurvi (MK ym.). Lintu oli paikalla 21.6. asti. Sokerina pohjalla oli Hamnfjärdenillä lampiviklobongauksen yhteydessä 2.6. löytynyt isovesipääsky (Jorma Kaitajärvi ym.). Havainto on Kristiinan toinen ja Suupohjan kolmas. Kaikki havainnot ovat keväältä tästä normaalisti syksyllä nähtävästä kahlaajasta! Lintu viipyi paikalla seuraavaan aamuun kello 6.00 asti. Vesipääskyistä (Ljg + Rantakylä 2 p 1 m) tehdyt havainnot ovat hyvin aikaisia (Suomen toiseksi ja kolmanneksi aikaisimmat havainnot / Pöyhönen).

Kihuista kannattaa mainita viisi muuttavaa leveäpyrstökihua ja yksi tunturikihu. Pikkukajavia nähtiin muutolla yhteensä kolme (2kv lintuja), kaikki toukokuussa. Isolokkeja nähtiin vielä noin seitsemän lintua hyvän alkukevään jatkoksi. Heuglini-selkälokki löytyi viime kevään tapaan Pohjoislahdelta 22.4. (MK, TV). Lokkimuutosta kannattaa mainita 27.4. Ljg:ssa muuttaneet 11000 naurulokkia ja 2350 kalalokkia. Riuttatiira ilmoitettiin 14.5. LL:sta (JV), mustatiiroja neljä ja pikkutiiroja samoin neljä. Komeimmat tiiramuutot laskettiin Ljg:ssa 9.5. 1060 m ja 11.5. 1300 m ja 17.5. 1300 m.

Ruokit tulivat edellisvuosia myöhemmin. Ruokkien liikkumisen yhteydessä poimittiin yhteensä noin 60 etelänkiislaa, joista ehdottomana huippuna 8.5. LL nähdyt noin 30 yksilöä (JV, MOS, Kalliot).

Varpuslinnuilla vaisua

Kevään harvinaisin varpuslintu oli varmasti Piolahdesta 30.5. löytynyt sitruunavästäräkkikoiras (PR). Sepelrastaita nähtiin noin 20, joista parhaana aamuna Ljg:ssa 27.4. kuusi lintua muutolla. Kulorastaita muutti samana aamuna 126 yksilöä. Punarintoja summattiin 9.5. Dk:lla 110 yksilöä, mikä hyvin kuvastaa muuton myöhäisyyttä.

Yölaulajia (ainakin kerttusia) tuntui tulevan kohtalaisen runsaasti kesäkuun puolivälissä, mistä myöhemmin lisää. Harmaasieppoja löytyi 8.5. Ljg:sta ja LL:sta aikaiset linnut ja hyvää muuttoa nähtiin Ljg:ssa 31.5.-1.6., yhteensä 455 lintua. Pikkusieppoja lauleli Kristiinassa kesäkuun alussa ja pohjansirkkuja nähtiin pääasiassa muutolla Ljg:ssa noin 30 yksilöä.

Kesä ja alkusyksy 1997 (23.6.-19.10.)
Tasaisen tavallisia lintuhavaintoja

Myöhäinen kesä

Lisäksi osa kahlaajista jätti kokonaan pesimättä. Pesinnät menestyivät kuitenkin melko hyvin. Esimerkiksi haahkoilla ja Anas-sorsilla aikaiset pesinnät usein epäonnistuivat, mutta uusintapesyeet tuottivat hyvin poikasia. Heinäkuussa oli mm. Hamnfjärdenillä yksi lapasotkapoikue ja noin 140 tukkasotkan poikasta yhdessä lautassa. Samoin pikkulokilla oli Stånggudsgrynnanin koloniassa yli 40 juv-lintua vielä 7.7. Tiiroja pesi ehkä aavistuksen aiempaa vähemmän ja pesinnät olivat poikkeuksellisen myöhäisiä. Lentokyvyttömiä poikasia oli pesimäluodoilla vielä elokuun alussa.

Mielenkiintoisin pesintään viittaava havainto oli sitruunavästäräkkistä Närpiön Piolahdessa. Paikalla oli pitkäaikaisesti ainakin koiras ja loppukesällä myös naarapukuinen lintu. Samalla alueella tehtiin havainto myös turturikyyhkystä 30.7. Turkinkyyhkyllä oli perinteiseen tapaan useita pesintöjä Närpiön tavara-asemalla.

Hyönteissyöjiä (mm. rytikerttusia) tuli ainakin vielä heinäkuun alussa, vaikkakin monet lajit jäivät lähes tyystin puuttumaan (mm. tiltaltti, hernekerttu, punavarpunen, ruokokerttunen jne.). Petojen pesintä sujui keskinkertaisesti.

Kahlaajat aloittivat aikaisin

Monien lajien (varsinkin kahlaajien) muutto alkoi aikaisin ja voimakkaasti. Jo 28.-29.6. löytyi mm. punakuiri, 10 vesipääskyä ja 15 suosirriä. 5.-7.7. nähtiin Skaftungissa jo 720 muuttajaa lajeina mm. suosirri 480, pikkusirri, vesipääsky 11 ja pikkukuovi 11. Reippaan alun jälkeen jatkuva tasainen korkeapaine piti kahlaajamäärät 200-500 yksilön välillä aina syyskuulle asti ilman selkeitä huippupäiviä. Parhaiten kahlureita keräsi Hamnfjärdenin pakoveden alta paljastuneet rantalietteet, joilla seikkaili parhaimmillaan yli 300 pitkäkoipea.

Silmiinpistävää oli sirrien jo neljä vuotta kestänyt syysmuutonaikainen puuttuminen. Varsinkin suosirrien määrät olivat selvästi hyviä vuosia vähäisemmät. Kahlaajapuolen parhaita havaintoja olivat merisirrit 14.9. 1 m ja 5.10. 1 p; Lillsundista 14.9. ja Piolahdesta 30.8. kompatut kaksi sekä 21.9. löydetty yksi heinäkurppa. Heinäkurppia löytyisi varmaankin kymmeniä, jos joku vaivautuisi komppaamaan sopivia apilaniittyjä ja lehmihakoja. Myöhäisiä kahlaajia edustivat mm. karikukko 28.9., pulmussirri 3.10 ja meriharakka 11.10. sekä tylli 19.10.

Vesilintujen tavalliset kerääntymät

Vesilintupuolella syksy kulki jo totuttuja uomia: tukkakoskeloilla (2700 p) ja telkällä (6700 p) oli tyypillisesti hienoja kerääntymiä. Samoin haahkoja laskettiin runsaimmillaan normaalit 10000 yksilöä ja muutama hyvä muuttokin nähtiin: mm. 5.10. 8000 m. Mustalintuja muutti mukavasti 1.9. 1200 yksilöä. Vesilintujen ”raripuolelta” voi mainita harmaasorsan 15.9. ja syksyn ”viimeisen” kyhmyhaahkakoiraan 29.6. Domarkobbenilla. Syksyllä harvinainen etelänkiisla muutti 28.9. Anaksia oli parhaimmillaan Hamnfjärdenillä ”totutut” 1400 yksilöä, joista mielenkiintoisin lukema oli 16.8. 180 paikallisen lapasorsan parvi.

Merihanhia oli huikeimmillaan Piolahdessa 16.8. 700 yksilöä. Metsähanhimuutto oli tavanomaista parhaan päivän oltua 11.10. (278 yksilöä), jolloin oli muutenkin hanhia liikkeellä. Valkoposkia (543 yksilöä), sepelhanhia (167 yksilöä) ja tundrahanhia (85 yksilöä) sekä sokerina pohjalla syksyllä aina harvinainen lyhytnokkahanhi. Päivän hanhisumma Skaftung–Siipyy alueella oli 3187 muuttavaa yksilöä.

Kanadalaisia viivyttelee yhä runsaammin Lillsund–Härkmeri alueella, josta korkein saldo oli 13.9. lasketut 255 ”leluhanhea”. Joutsenia alkoi normaaliin tapaan kerääntyä matalille merenlahdille jo syyskuun puolivälistä alkaen ja paras summa toistaiseksi on 19.10. lasketut 320 kyhmyjoutsenta ja 250 laulujoutsenta. Pikkujoutsenia on toistaiseksi löytynyt vasta Piolahdesta kaksi yksilöä 12.-19.10.

Petomuutto hiljaista

Hyvä muuttopäivä suupohjalaisittain oli 30.8., jolloin nähtiin yhteensä 112 m+p petoa (mm. varpushaukka 43 m, tuulihaukka 12 m, 15 p, ruskosuohaukka 5 m, 4 p). Merikotkien toistaiseksi paras päivä on ollut Skaftungissa 10 yksilöä, mikä kuvannee hyvin lajin nykyistä runsautta. Aikainen piekana sinnitteli kaakkoon 1.9. ja myöhäinen mehiläishaukka 11.10.

Suuria naurulokki- tai tiiramuuttoja ei osunut havaintopäiville lainkaan. Mielenkiintoisimmat lokkihavainnot ovat toistaiseksi 3.10. Storbodanilla hetken ollut vanha pikkukajava, 19.10. Stånggrundissa ja Kiilissä nähty nuori kajava sekä 6.10. Skaftungin kalasatamassa koko päivän kalanperkeillä pyörinyt 1-kv harmaalokin ja isolokin risteymä. Melko myöhäinen on myös koko lokakuun samassa paikassa oleillut (ainakin 19.10. asti) nuori selkälokki. Tiiroista kannattaa mainita 30.7. Lilla Ledgrundissa nähty riuttatiira ja Piolahdessa 31.7. ollut mustatiira. Myöhäinen kala/lapintiira muutti 3.10. ja viimeinen merikihu 11.10. Mielenkiintoinen havainto oli myös Skaftungissa 7.7. nähty 2-kv lapintiira, koska normaalisti ne jäävät kesäksi etelään.

Idän ihmeet kateissa

Pääskyillä on ilmeisesti ollut hyvä pesimävuosi ja muutot sen mukaisia: mm. 30.8. 1880 m, 31.8. 1350 m, 1100 p. Keltavästäräkkejä meni yöpymään Härkmerifjärdenin ruovikkoon 7.9. 650, sepelkyyhkyjä summattiin muutolla Ståggrundissa 27.9. 2350 ja peippo/järripeippoja Närpiön saarissa 28.9. 15000 yksilöä. Räkättimuutto lienee vasta tulossa, mutta suurin summa on jo 7400 m. Punatulkkuja muutti Närpiössä 1335 yksilöä 11.10. Variksia muutti parhaiten 5.10. 4000 yksilöä.

Myöhäisiä ovat olleet satakieli 13.9. Stånggrundissa ja pikkulepinkäinen Kristiinan keskustassa 30.9. Harvinaisemmista lajeista nähtiin pohjansirkkuja noin 10, kaksi timalia Piolahdessa, kirjokerttu Skaftungissa 6.9., kangaskiuru Närpiössä 11.10., nimirotua oleva pähkinänakkeli Kristiinankaupungin keskustassa 12.10., harjalintu samassa paikassa 11.–12.10. sekä vuorihemppo Skaftungissa 19.10. Sokerina pohjalla sitruunavästäräkkikoiras Närpiössä 31.8., kolme isokirvistä (27. ja 28.9. sekä 10.10. Stånggrundissa) ja kolme hippiäisuunilintua (3.10. Domarkobbenilla, 10.10. ja 19.10. Kihlgrundissa).

Loppusyksy 1997 (20.10.-14.12.)
Yllätykset vähissä loppusyksyn linturetkillä

Rariköyhän ja linnustollisesti vaisuhkon loppusyksyn parhaita paloja olivat Kristiinassa nähdyt pikkuruokki, kaksi jääkuikkaa, isolokit ja muutamat mukavat alkutalven viivyttelijät.

Sää ei suosinut taaskaan pinnanälkäistä lintumieskansaa. Lokakuun lopun kovat pakkaset ajoivat lähes kaikki siihen asti poikkeuksellisen runsaina viipyneet hyönteissyöjät (mm. punarinta) ja muut pakkaselle arat lajit tiehensä. Sisälahdet jäätyivät merellä jo joulukuun alussa, mutta avomeri pysyi kuitenkin hyvin auki ainakin jakson loppuun saakka.

Merimetsoja

Uikkuja löytyi vielä joitakin joulukuun puolella, mm. silkkiuikku ja härkälintu Närpiössä 6.12. Härkälintu nähtiin myös Kristiinassa vielä 13.12. Onkohan laji yleistymässä alkutalven vakioviivyttelijänä? Vuoden 1996 joulukuussa lintuja nähtiin kuusi yksilöä, jota ennen alueelta on vain yksi talvihavainto (sekin joulukuulta 1995).

Merimetsot yllättivät 14.12. jo lähes kaiken nähneet havainnoijat rynnimällä etelään 107:n yksilön voimin. Suurimmassa metsoparvessa oli keväisen tuntuisesti 84 yksilöä. Parvi on yksi suurimpia joulukuussa Suomessa nähtyjä parvia. Joutsenten muutto jatkui edelleen jakson lopulla: 14.12. saarista löytyi 84 kyhmyjoutsenta.

Kyhmyjoutsenten päämuutto oli 6.-7.12., jolloin nähtiin yhteensä 251 muuttajaa (6.12. 180 m). Suurimmat lepäilijäparvet löytyivät 26.10., jolloin Kr-När rannikkoalueella summattiin yhteensä 540 joutsenta (kyhmy- 320, laulu- 220). Viimeinen merihanhi sinnitteli 1.11. asti ja kanadanhanhia löytyi samana päivänä vielä 193 paikallisen linnun parvi Lillsundissa. Myöskin komea 150:n kanadalaisen parvi uiskenteli Siipyyn edustalla 22.11., minkä jälkeen lajista ei enää tehty havaintoja.

Marraskuussa nähtiin vielä kuusi haapanaa (viimeinen 30.11. Storbodanilla) ja myöhäinen lapasorsa 1.-2.11. Trutklobbarnalla. Muita anaksia ei normaalien sinisorsien lisäksi havaittu.

Lapasotkia löytyi noin 10 ja tukkasotkia noin 50, kaikki marraskuussa. Haahkoja näkyi vielä päivittäin meriretkillä jakson loppuun asti, samoin mustalintuja (max 254 15.11.), pilkkasiipiä (max 65 15.11.), tukka- ja isokoskeloita sekä telkkiä (max 15.11. 465 yks).

Merikotkia

Peltopyystä tehtiin alueen ensimmäinen saarihavainto, kun Stånggrundin rantaniityltä nousi lentoon yksinäinen kiertelijä. Teerikannat kuuluvat olevan kohtalaisia, ainakin Siipyyssä kiertelee vähintään 70 yksilön parvi.

Kahlaajapuolen parasta antia olivat myöhäinen tylli Närpiössä 22.11. ja kolmen kurppalajin jäljet (jänkäkurppa + taivaanvuohi + lehtokurppa) 18.-19.11. Trutklobbarnalla. Viimeiset maastossa nähdyt olivat taivaanvuohi ja lehtokurppa 15.11. Merisirrejä löytyi normaalia vähemmän: yhteensä jaksossa vain 12 lintua, joista viimeinen 22.11.

Mukava havainto oli 15.11. muuttanut nuori leveäpyrstökihu. Lokkeja näkyi "normaalisti", jakson suurimman merilokkikerääntymän oltua noin 300 lintua (Skaftung 9.11.). Samana päivänä laskettiin myös 1500 harmaalokkia. Kalalokkien massat olivat liikkeellä viikkoa myöhemmin: 15.11. 1260 lintua ja 6.12. 680 yksilöä.

Syksyn lokkipuolen mielenkiintoisinta antia tarjosivat Skf:n kalasatamassa seikkailleet iso- ja harmaalokin risteymä (1.-2.11.), aito isolokki 29.11. ja 6.12. sekä marraskuun loppuun asti kierrelleet 1-3 nuorta selkälokkia. Isolokki nähtiin myös Kristiinan keskustassa 23.11. ja samana päivänä viimeinen naurulokki.

Ruokkilinnuista mukavin havainto oli Ljusgrundin ulkopuolelle 10.11. tippunut pikkuruokki. Ruokkeja on myös nähty selvästi edellisvuosia runsaammin (jaksossa noin 70), joulukuussakin vielä 22 yksilöä (6.12. 18). Samoin riskilöitä on ollut runsaasti liikkeellä (yhteensä noin 50): mm. 23.11. yhteensä 26 lintua. Viimeinen sepelkyyhky nähtiin 26.10. Turkinkyyhkyjä löytyi ainakin Närpiön tavara-asemalta ja Lapväärtin keskustasta.

Marjalintuja vähän

Käpytikkavaelluskin loppui jo lokakuussa, eikä tikkoja jäänyt talvehtimaan. Tunturikiuru viipyili Pohjolan voiman rantavalleilla 1.-2.11. ja ainoa niittykirvinen nähtiin 25.10. ja kiuru 9.11. Tilhien ja räkättien vaellus hiipui jo lokakuussa, vaikkakin saaristossa on runsaan tyrnisadon turvin kierrellyt useita pikkuparvia putsaamassa pensaikkoja.

Tyrniköistä löytyivät myös kaikki jaksossa nähdyt 2-3 laulurastasta (viimeisin 23.11.) ja ainoa mustapääkerttu 22.11. Ainuttakaan punarintaa ei ole jakson aikana nähty, kuten ei myöskään västäräkkiä.

Tiasvaellus hiipui myös lokakuun lopulla; viimeiset 100 muuttavaa sinitiaista nähtiin 25.10. ja jakson ainoat pyrstötiaiset (5) 2.11. Peukaloinen varoitteli varpuspöllöä Stånggrundissa 9.11. ja viimeinen tiltaltti piilotteli 15.11. asti. Peruksesta on löytynyt uusi pikkuvarpuspaikka (aiemmat: Skaftung, Lapväärtti ja Piolahti), jossa tavattiin mm. 1.11. kolme yksilöä. Taviokuurnaparvi tavattiin vain kerran 2.11. viisi yksilöä ja samana päivänä nähtiin viimeiset kolme mustavarista.

Hakkeja jäi ilmeisesti Lapväärtiin talvehtimaan. Käpylintuja on näkynyt maastossa niukasti; muuttavina kuitenkin on löydetty mm. yksi kirjosiipikäpylintu ja 12 isokäpylintua. Kirjoloxia on myös käynyt Peruksessa lintulaudalla ruokailemassa. Kun vielä todetaan, että urpiaiset ovat lähes kadoksissa, vihervarpusia on vielä kymmeniä (mm. 7.12. 60), yksi muuttanut tikli 9.11 ja hetken mökillä ruokaillut tundraurpiainen (7.12.) sekä saarissa 15.-16.11. nähdyt 2+1 vuorihemppoa on loppusyksy käyty läpi.

| Etusivu | Hakemisto |