Suupohjan	kuukkelit
Suupohjan kuukkelikanta hupenee
Suupohjan tutkimusalueelta löytyi syksyn 2008 kartoituksissa enää 45 kuukkeleiden asuttamaa reviiriä
ja 100 kuukkeliyksilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna reviirien määrä väheni kymmenellä (-18 %)
kun yksilöiden määrä kutistui 31:llä (-23 %). Bo-Göran Lillandt on kartoittanut samat metsäalueet
vuodesta 1999 lähtien, mutta suppeammalla ydinalueella kartoitus alkoi vuonna 1974.
Nykyisen tutkimusalueen kuukkelikanta oli vahvimmillaan vuonna 2002, jolloin lähes sadalla reviirillä
tavattiin 250 kuukkelia. Vuoden 2002 jälkeen tutkimusalueen kuukkelikanta on heikentynyt vuosittain
yhtä poikkeusta lukuunottamatta, joten nykyisin jäljellä on selvästi alle puolet kuuden vuoden takaisesta
reviirimäärästä. Ainoan poikkeuksen kannan kehityksessä muodostaa vuosi 2006,
jolloin reviirien ja kuukkeleiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna.
Suurin lovi Suupohjan kuukkelikantaan tuli Teuvalla, jossa reviirien määrä väheni yli kolmanneksella ja yksilöiden määrä lähes puolella.
Kristiinassa ja Isojoella suhteellinen pudotus oli vielä suurempi, mutta kuukkeleiden määrä oli jo edellisenä vuotena melko vähäinen.
Yksi syy kuukkelireviirien hiljenemiseen oli edeltäneen vuoden aikuislintujen keskimääräistä suurempi kuolleisuus (36 %).
Erityisen huolestuttava muutos oli poikastuoton romahdus. Nuorten lintujen osuus reviireillä tavatuista kuukkeleista tippui alle 20 prosenttiin.
Kun Suupohjan tutkimusalueella tavattiin hyvänä pesintävuotena 2006 nuoria kuukkeleita 59, niin syksyllä 2008 poikasia löytyi vain 19.
Yhtä huonoja poikassyksyjä kuin vuosi 2008 on ollut vain kerran viimeksi kuluneen 15 tutkimusvuoden aikana.
Viime vuosina tutkimusalueen kuukkeleista on kuollut vähintään neljännes seuraavaan syksyyn mennessä eli vuotuinen hävikki on ollut yli 25 prosenttia.
Koska syksyllä 2008 reviireillä oli keskimäärin vain 2,22 yksilöä, kuukkelikannan kutistuminen on varsin todennäköistä myös ensi vuonna.
Suurin syy Suupohjan kuukkelikannan hupenemiseen on metsien muutos. Tutkimusalueen metsien talouskäyttö on tehostunut viime vuosina,
mikä on lisännyt varttuneiden kuusikoiden hakkuita sekä kuukkelille sopimattomien aukkojen ja taimikoiden määrää.
Metsätalouden lisäksi ilmaston muuttuminen ja talvien lauhtuminen on voinut lisätä lajiin ja sen elinympäristöön kohdistuvia paineita.
Metsiin kohdistuvien taloudellisten odotusten lisääntyminen koettelee kuukkeleiden elinympäristöä myös tulevina vuosina.
Metsien pirstoutuminen ja ikärakenteen nuorentuminen ahdistaa kuukkelit vaikeaa asemaan, josta selviäminen ei ole varmaa.
Suupohjan kuukkeleiden tulevaisuus on uhattuna, joten kannan seurantaa tulee jatkaa vakiintuneeseen tapaan.
Metsien käytössä tehtävät ratkaisut ovat viime kädessä maanomistajien käsissä, joten tilanteen kehitykseen voidaan
vaikuttaa vain kuukkeleiden ahdingosta kertomalla ja yhteistyötä hakien. Metsien luontoarvojen säilyttämiseen on kehitetty
viime vuosina työkaluja, jotka voisivat tarjota helpotusta ainakin yksittäisissä tapauksissa. Näiden työkalujen käyttö edellyttää
kuitenkin tilanteen vakavuuden ymmärtämistä ja riittävien resurssien varaamista käyttöön.
													Ismo Nousiainen (2.11.2008)
Kuukkelireviirien määrä Suupohjan tutkimusalueella 1999-2008
Kuukkeliyksilöiden määrä Suupohjan tutkimusalueella 1999-2008
Suupohjan kuukkelit syksyllä 2007 ja 2008 kunnittain
Suupohjan tutkimusalueelta löytyneet kuukkelit kunnittain.
		Reviirit		Yksilöt (ad+juv)
	2007	2008		2007	2008
Isojoki	2	1		7	2
Jurva	4	4		9	12
Karijoki	3	3		9	8
Kaskinen
Kauhajoki	1	1		2	4
Kristiinankaupunki	4	2		6	3
Kurikka
Närpiö	24	23		56	48
Teuva	17	11		42	23
Yhteensä	55	45		131	100
Suupohjan tutkimusalueella havaitut kuukkelireviirit ja -yksilöt vuosina 2005-2008
			Reviirit			Nuoret (juv)				Aikuiset (ad)				Yhteensä (juv+ad)
		2005	2006	2007	2008	2005	2006	2007	2008	2005	2006	2007	2008	2005	2006	2007	2008
Alkuperäinen tutkimusalue	AT	3	6	4	3	-	5	2	-	5	6	6	3	5	11	8	3
Pohjoisempi tutkimusalue	PT	13	16	19	13	13	9	13	2	25	32	32	23	38	41	45	25
Itäisempi tutkimusalue	IT	4	4	3	3	4	4	4	2	8	7	6	5	12	11	10	7
Eteläisempi lisäalue	ELA	3	5	3	2	1	7	3	1	4	4	5	3	5	11	8	4
Närpiön länsialue	NLA	14	17	11	10	8	22	9	5	26	29	18	20	34	51	27	25
Koillinen lisäalue	KLA	9	10	12	12	9	8	3	7	15	22	25	24	24	30	28	31
Itäisempi lisäalue	ILA	2	2	3	2	3	4	-	2	5	4	5	3	8	8	5	5
Yhteensä		48	60	55	45	38	59	34	19	88	104	97	81	126	163	131	100
										Yhteenlasketut yksilömäärät (yht) koostuvat kahdesta ryhmästä:
	Nuorten lintujen osuus havaituista yksilöistä (%)									saman vuoden renkaattomat nuoret (juv),  ja aikuiset (ad),
										jotka pääsääntöisesti ovat ennestään rengastettuja.
	2005	2006	2007	2008
	30,2	36,2	26,0	19,0						Tutkimusalueen kartta (pdf-julkaisun sivulla 9)